Muutama viikko sitten tuli ajankohtaiseksi ajatella omaa digitaalista työnkulkua sekä erityisesti varmuuskopioinnin merkitystä osana sitä. Kun koneesi hajoaa, kohtaat tosiasian jossa punnitaan aiemmin tekemäsi ratkaisut sekä tunnollisuus niiden ylläpitämiseen.
Valokuvaajan digitaalinen työnkulku muodostuu useammasta osa-alueesta. Sen sisällöstä ja toteuttamisesta on vastuussa ainoastaan valokuvaaja. Parhaaseen laatuun, toimintavarmaan kokonaisprosessiin sekä viimeisteltyyn lopputulokseen pääsemiseksi on hyvä luoda toimintamalli, jota noudatetaan jokaisen kuvauksen yhteydessä. Varmuuskopiointiin käytetty aika maksaa itsensä takaisin siinä vaiheessa kun muutaman viikon kuvausprojektin tulokset nousevat savuna ilmaan koneesi sisuksista.
Pidemmän kuvauskeikan yhteydessä suosin useamman muistikortin käyttöä. Kun jotain tärkeää on taltioitu tai yksi osio kuvaussessiosta on päätetty, vaihdan usein tyhjän kortin kameraan. Tämä estää koko aineiston tuhoutumisen kerralla ja jakaa aineistoa valmiiksi osioihin.
Kuvausten päätyttyä siirrän aineiston työlevylle sekä varmuuskopio levylle. Itse käytän tähän kahta erillistä kovalevyä, vaikkakin saman voisi toteuttaa automaattisesti peilaavalle levylle tai muuta varmennusta käyttäen. Varmuuskopioinnin jälkeen aineisto käydään läpi työlevyltä. Täysin turhat kuvat poistetaan ja jatkokäsittelyyn menevät merkataan. Käsittelyn jälkeen valmiit asiakkaalle luovutettavat kuvat taltioidaan jälleen erikseen työlevylle sekä varmuuskopiolevylle.
Kyseisellä menetelmällä selvitään kone sekä kovalevyrikoista pienellä vaivalla. Kuitenkin suuremman tapaturman, kuten tulipalon koittaessa aineisto menetetään, ellet säilytä toista ulkoista varmuuskopiolevyä fyysisesti eri tilassa. Vaihtoehtona tälle on varmuuskopiointi ulkoisille palvelimille, joskin tämä on hieman hidas vaihtoehto.
TEE
- Käytä useampia muistikortteja – ota varmuuskopiot heti kun mahdollista
- Taltioi ja varmuuskopioi asiakkaalle luovutetut valmiit kuvat – tarvitset näitä todennäköisesti myöhemmin
- Tee arkistosi järjestelmällisesti – älä säästä kovalevytilassa
- Varmuuskopioi myös arkistointiohjelmasi muodostama kirjasto. Tämä sisältä raakakuviin tehdyt muutokset
- Käytä työlevyä sekä varmuuskopio levyä, jotka ovat fyysisesti kaksi erillistä kovalevy
- Pyri säilyttämään varmuuskopioita fyysisesti eri tilassa kuin alkuperäisaineisto
ÄLÄ TEE
- Älä hätäänny jos kuvasi katoavat muistikortilta tai kovalevyltä – 90% tapauksista tiedostot saadaan palautettua
- Älä tallenna hajonneelle tai tyhjennetylle medialle mitään – tämä aiheuttaa tiedostojen lopullisen tuhoutumisen
Mikäli kadotat tärkeitä tietoja tai käyttämäsi tallennusmedia rikkoutuu, ota yhteyttä asian tuntevaan tahoon. Nopealla Googletuksella esimerkiksi Gelkin Tmi lupaa ilmaisen diagnoosin ja auttaa tiedostojen ja kuvien palauttamisessa eteenpäin.
Mikäli kadonnut tieto ei ole turhan tärkeää, mutta se olisi mukavaa saada takaisin, voit kokeilla erinäisiä palautusohjelmia. Tämä pätee etenkin muistikorttien suhteen, eli tapauksissa joissa tallennusväline ei ole rikkoutunut, vaan se on tyhjennetty. Hyväksi kehuttu ilmaisohjelma: PC Inspector File Recovery.
Lue myös seuraavat artikkelit
Tagit: Digitaalinen työnkulku, tiedostojen palautus, valokuvien palautus, varmuuskopiointi
Ja onnea uuden sivuston puolesta!!!
Backupit kunniaan. Itse otan kerran kuussa kopion koko koneesta ja ulkoisesta kuvalevystä. Fyysisesti eri levylle, ja tärkeimmät kuvat poltan vielä erikseen DVD:lle. Pitäs vissiin hankkia Snow Leopard niin sais tuon Timemachinen hoitamaan homman automaattisesti. Vai onko sulla käytössä PC.lle joku automaattinen backup-softa? Nykysillään hoidan tuon iBackupilla joka kyllä pelittää ihan mainiosti.
Kiitokset! Automaattisista sovelluksista kokemusta itselläni on ainoastaan Memeon AutoBackupista, joka ajaa varmuuskopiot ulkoiselle backup palvelimelle.
Käytännössä homma toimii siten, sovelluksessa määritetään kansiot ja asemat, joita halutaan varmuuskopioitavan sekä aikaväli. Tämän voi siis ajaa päivittäin, viikoittain, etc… Lisäksi varmuuskopiointi voidaan tehdä porrastetusti, eli järjestelmä jättää tuoreimman backup version lisäksi voimaan yhden tai useamman vanhemman varmuuskopion. Tällöin on mahdollista kaivaa esiin vanhempia tiedostoja ja versioita dokkareista.
Vaikuttaa toimivalta, mutta palautusta tämän suhteen ei ole vielä tarvinnut tehdä. En siis osaa sanoa miltä homma näyttää sen jälkeen kun kone on rikki ja palautushomma ajankohtaisia. Toki tästä on tehty kokeiluja, joka kyllä näyttäisi homman toimivan mallikkaasti. Organisaatioissa ja työyhteisöissä varmasti toimiva ratkaisu, mutta olisiko valokuvaajalle varmin vaihtoehto kuitenkin manuaalinen?
Ibackup tekee “incremental backups” eli lisää aina uuden datan vanhan päälle, eikä poista mitään, eli jos samoilla asetuksilla backuppaa niin muutetut tiedostot päivittyy, uudet tulee lisäksi ja vanhat pysyy siellä. Automaattisestikin hoituu mutta silti teen manuaalisesti. Palautukseen ei erillistä ohjelmaa välttämättä tarvitse kun tehdyt tiedostot näkyy pakettina joka aukeaa ihan normaalisti, kuten muutkin kansiot. Ainoa ongelma on että kokoajan tilaa kuluu enemmän ja enemmän, taas olisi tarvetta uudelle kovolle.